sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Yhteenvetoa


Nyt on oltu viikko kotona ja ajattelin hieman koota ajatuksia.

VIETNAM

Vietnam itsessään oli omituinen maa. Liikennekaaos, kommunismi, tietty alkeellisuus värittivät elämää Vietnamissa. Vietnam oli kuitenkin aito, lämmin, erilainen ja erittäin mielenkiintoinen. Tänä aikana, jolloin liki ympäri maailman syödään samaa ruokaa, puhutaan samaa kieltä ja ajatellaan samoja ajatuksia, on ihana irroittautua siitä arjesta ja tutustua kulttuuriin, joka vielä on niin omanlaisensa.


Moni tutuista on käynyt Thaimaassa ja niinpä meiltä kyseltiinkin vertailua, miten Vietnam erosi Thaimaasta ja kumpaan menisimme mieluummin. Vietnam ja Thaimaa ovat hyvin erilaisia. Silmiinpistävin ero on siisteys. Vietnamissa tuli nähtyä useampikin rotta (yksi kellui kuolleena meressä) ja roskia poltettiin joka puolella. Myös ihmisten tylyys ja palveluhaluttomuus erosivat Thaimaaseen verrattuna. Toisaalta oli helpottavaa, ettei joku koko ajan tyrkyttänyt jotain, ei tarvinnut vastailla jokaiseen how are you -kyselyyn, mutta hitunen palvelualttiutta tekisi kyllä vietnamilaisille terää. Turismin määrä erottaa myös maat toisistaan, Thaimaa on jo lastattu täyteen turisteja (työkaverini kertoi Aonangilla löytyvän ruokalistatkin suomeksi), Vietnamissa saatiin olla vielä aika omillamme. Tätä iloa on tosin tarjolla vain hetki, rakennustyömaista päätellen. Turismiin liittyvää oli myös humalaisten urpojen ja prostituution olemattomuus. Tai toki niitäkin Vietnamista löytyy, mutta ei lainkaan Thaimaan malliin. Mä en halua välttämättä viettää lomaani isäni ikäisten setien seikkailuja todistaen, Vietnamissa sitä ei onneksi tarvinnut tehdä. Ruoka Thaimaassa on mielestäni parempaa, tosin makuasioista ei voi kiistellä. Kumpaan menisin takaisin -kysymykseen vastaan, että kumpaankin, Thaimaassa jollekin pikkusaarelle tai Bangkokiin, Vietnamissa Saigoniin ja ehkä pohjoiseempaan osaan, esim. Halong Bayhin.



PAIKAT
Mui Ne on vähän vaikea hahmottaa. Pakettimatkaajat myyvät Mui Nea Phan Thietinä (joka on siis viereinen kaupunki), vaikka itse asiassa pakettimatkahotellit sijaitsevat Ham Thienissä, joka taas on Phan Thietin ja varsinaisen Mui Nen kylän välillä oleva rantapätkä. Sekavaa? Kyllä. Joka tapauksessa Ham Thien (eli se turistirysäosuus Mui Nesta) ei sykähdyttänyt. Mulla on paha aavistus, että Ham Thien on pian venäläisten thaimaa. Siellä oli jo osassa ravintoloita listat venäjäksi, matkanjärjestäjät puhuivat venäjää ja kovaäänisiä maailmanomistajavodkaturisteja oli kadut pullollaan. Ei ihan mun visio ideaalilomapaikasta. Phan Thiet oli vähän niin ja näin, vähän sellainen Vietnamin Kouvola. Varsinainen Mui Nen kylä oli ihana, mutta ehkä pikku kierroksen ja lyhyen visiitin verran.

Dalat oli aivan toista maata. Se oli kaupunki, jossa oli jo joku järki. Siinä missä Mui Nessa kanat juoksentelivat kaupan lattialla, oli Dalatissa tyylikkäitä kahviloita ja paljon ranskalaisvaikutteita. Toki kaikessa näkyi vietnamilainen tyyli ja kaupungin keskellä oli tori, jossa kaupattiin niin verisiä lihakimpaleita kuin kukkapuskiakin. Dalat tuntui kuitenkin Mui Nen ja Phan Thietin likaisuuden ja alkeellisuuden jälkeen huippumodernilta ja osittain myös helpottavalta, ihana hengähdys kaiken hektisyyden keskellä.

Saigon, tai Ho Chi Minh City, oli kummallinen. Ihana, kaoottinen, sekava, hullu ja kuitenkin niin kiehtova. Kaupunki, jossa voi tapahtua mitä vain. Kaikessa ihanuudessaankin HCMC oli tosi raskas, jatkuva sekopäisyys yhdistettynä kuumuuteen ja saasteisiin oli joskus vähän liikaa. Kaikesta huolimatta mulla on jo nyt ikävä hc Saigonia.


MAJOITUKSET
Tien Dat oli hyvä hinta-laatu-suhteeltaan (55+18 taalaa per yö meiltä neljältä). Se, että hotelli oli pieni ja paikallinen, näkyi toki aamiaisvalikoimassa, ajoittain palvelussa ja siinä, että kovaääniset vietnamilaiset kansoittivat hotellin hetkittäin. Mutta silti Tien Dat oli hyvä, tosin 12 yötä ehkä turhan pitkä aika Mui Nessa.
Ngoc Lan Dalatissa oli loisto valinta! 60 taalaa yö neljältä hengeltä järvinäköalaluksushuoneesta, sijainti täydellinen ja henkilökunta vietnamilaisen mittapuun mukaan ystävällistä. Menisin ehdottomasti uudestaan, samoin kuin Dalatiinkin.
Sofitel Plaza Saigon oli viisi tähteä ja plus luksushotelli, mutta loppupeleissä aika tyly ja etäinen. Hotelli oli toki hieno, aamiainen loistava, uima-allas 18.kerroksessa ihana ja palvelu bonjour madame- pokkurointeineen hulppeaa, mutta silti. Ei sykähdyttänyt, enkä tuskin sinne palaa, varsinkaan noilla hinnoilla (reilu 300 talaa per yö).

RETKET
Teimme Mui Nesta retkiä Takou-vuorelle, dyyneille, Phan Thietiin ja Dalatiin. Takou oli hauska, joskin aika raskas lasten kanssa, dyynit ihan ok ajanvietettä, Phan Thietin käynnit olivat yleensä nopeita asioiden hoitoretkiä ja Dalat erilaisuudessaan ihana. Retkille pääsee busseilla, paikallisten matkanjärjestäjien kautta tai vaikka mopolla. Me mentiin pääasiassa auton ja kuskin kanssa, se osoittautui parhaimmaksi valinnaksi kun matkaajia oli neljä ja osa lapsia.


Junamatka Saigoniin oli yksi retki jo itsessään, hauska sellainen, lippusekoilua lukuunottamatta. Saigonissa eläintarha oli lapsista ihan hauska, kaikki sotamuistokuviot jätimme tarkoituksella kiertämättä, ei jotenkin sopinut tämän matkan luonteeseen ja seurueen kiinnostuksen kohteisiin.

RUOKAVietnamilainen keittiö oli vähän mauton. Tai siis verrattuna thai-keittiöön. Ruoka oli toki hyvää, ihania tuoreita aineksia, paljon kalaa ja äyriäisiä, mutta silti jokin uupui. Pho-keittoa syötiin aamiaisella, lounaalla, päivällisellä ja illallisella. Keitossa oli nuudeleita, vahvaa lihalientä, yrttejä ja lihaa. Lihaa oli itse asiassa joka paikassa, myös kasvisruuissa (vegelistan ruuissa oli usein jotain beefiä), ja mun mielestä se oli jotenkin epäilyttävää. Siksi päädyinkin kasvis- ja kalaruokien pariin, varsinkin Muinessa nautittiin ihanista merenherkuista. Ruoka oli halpaa, normi annos pyöri euron kahden hinnoissa, kalleinta taisi olla Harrin hummeri, noin kympin annos.
BUDJETTI

Lentoihin ja majoitukseen meni kaiken kaikkiaan noin 4700€. Se on paljon rahaa, mutta kun huomioi, että kyse on neljän hengen matkabudjetista, niin summa jo järkevöityy. Ja kun sitä vertaa pakettimatkavaihtoehtoihin (6000-8000€), on huomattavasti mukavampi matkata oman reittisuunnitelman ja aikataulun mukaan. Rahaa matkalla meni ruokaan ja ostoksiin, visalaskuja ei ole vielä tullut, mutta luulisin että selvittiin alle parin tonnin. Mikä on suhteellisen vähän neljän ihmisen käyttörahaksi vajaan kolmen viikon reissulla. Toki paljon halvemmallakin selviäisi, bungalowin Mui Nen rannalta saisi reilu kympillä yö, Saigonissa yöpyy samaan hintaan ja katukeittiöissä syö alle eurolla.


Lataan vielä jossain välissä Picasaan matkakuvat ja nakkaan tänne linkin, ja toki jos mieleen vielä jotain pälkähtää, niin tänne kirjoittelen. Kiitos kaikille kommentoijille ja matkaamme seuranneille!

2 kommenttia:

  1. Hei Laura,

    Surffailen tässä seuraava matka mielessäni ja yksi vaihtoehto on pieni Aasia-Tour - Thaimaa, Kambotsa, Vietnam.

    Kiitos hyvästä ja mielenkiintoisesta blogista - mukava lukea blogia, jossa matkalaiset ovat samalla ajatuksella liikkeellä, kuin itsekin. Sain monta hyvää vinkkiä tulevalle reissulleni. Valitettavasti se toteutuu vasta alkuvuodesta 2011, joten toivottavasti alkuperäistä Vietnamia on vielä silloin jäljellä...

    Terveisin
    Minna

    VastaaPoista
  2. kiitokset hyvästä matkakertomuksesta, ollaan itse lähtemässä juuri kaakkois-aasian turneelle lasten kanssa (hongkong, saigon, phonm pehn, siam reap, bangkok).

    terveisin jotu karjalainen

    VastaaPoista