Rannalla

Mui Nessa on yli kymmenen kilometriä tuulista ja (ainakin meidän hotellin kohdalla) suhteellisen hiljasta hiekkarantaa. Siellä liikkuu kalastajia, hedelmä- ja korukauppiaita ja tietysti kitesurffareita. Meidän hotellin kohdalta ranta on tosi siisti, mutta varsinaisen hotellikeskittymän kohdalla on aika roskaista (ajoittain näyttää siltä, että rannalle ja veteen on ripoteltu useampikin roskapussi). Paikan hengestä (siitä ettei olla vaan turistilavasteissa, vaan aidossa kylässä) kertoo se, että paikalliset saattavat levittää verkkonsa juuri rannan parhaimpaan uimapaikkaan.

Rannalla on myös muutamia hyviä ravintoloita, tämän hetken suosikkimme on kuvassa näkyvä Lam Tong. Olen innolla kuvannut annoksiamme, postaan jossain välissä nauttimistamme herkuista tarkemmin. Mutta esim. tänään olimme Harrin kanssa kaksin (!!) juuri tuossa Lam Tongissa lounaalla, nautin ihanaa vegeriisinuudelikeittoa (0,47€) ja sitruunamehua (0,30€). Pojat olivat vieressä hotellilla (jep, terveisiä vaan muutenkin huolissaan olevalle mummille!), heille tuotiin mukanamme mm. banaanipannukakkua. Oikein jees.Kitesurffareiden hypyt ovat mielettömiä, pari viimeistä päivää on ollut hurjan tuulista, joten olemme saaneet nauttia hurjista esityksistä. Mun suunnitelma oli kokeilla kiteä, mutta näissä tuulissa taitaa jäädä haaveeksi. Mulla oli hieno videokin aloittelevan staran hypyistä, mutta blogger ei suostu taaskaan sitä lataamaan. Ei sitten näytetä.

Huomenna matkataan aamusta Dalatin vuoristokaupunkiin, eli seuraavassa postauksessa varmasti hyvin erilaisia maisemia. Tam biet!