Viisumit

Nyt iski viisumipaniikki. Mehän ollaan maassa 12.-27.2. eli tasan 15 vuorokautta. Yhden tiedon mukaan viisumia ei tarvita alle 15 vuorokauden matkoille, yhden mukaan 15 vuorokauden matkoille. Lähetystöstä ei suuria apuja tule, byroo on jossain kerrostalossa Merihaassa ja ainoa yhteystieto on gmail-osoite, ei kovin vakuuttavaa ja virallista...

Pallontallaajista löytyi pitkä keskustelu aiheesta, jonka perusteella päätin, ettei viisumeja hankita. Mies vielä empii, kuuliainen kun on, mutta mä sanoin, ettei me aleta maksamaan mitään parin sadan maksuja, varsinkin kun kyse on noin pienestä ajasta. Jos napinaa rajalla tulee (napina voi olla aika lievä ilmaisu..), niin otan lapset kainaloon ja alan itkemään, pakko niiden on meidät pois maasta päästää ;-)

Miehen mielestä idea on ihan hullu, mutta luulisi tottuneen, niin mun ideat on aina.

Perusteluja

Matkasta vouhottaessani törmään jatkuvasti kysymykseen: miksi ihmeessä te lähdette omatoimimatkalle Vietnamiin? Tuossa on itse asiassa kaksikin kysymystä, miksi omatoimimatkalle ja miksi Vietnamiin. Ja vielä lasten kanssa.

Kokoan tähän nyt perusteluja, joita saan jaella ympäriinsä matkakohkaamiseni lomassa. Omatoimimatkalle siksi, koska:

- pakettimatkat ovat supertyyriitä. Neljän hengen hiihtolomaan ajoittuva Aasian matka maksaa kaikilla matkatoimistoilla 6000-8500 euroa, vaikka katsoisikin vain perusperhehotelleja.

- halusimme nähdä vähän sitä sun tätä, helpompi siis itse sumplata, kuin löytää kaikkien toiveita tyydyttävä pakettimatka.

- mies on ajoittain hieman nirso ja sulkaperse, joten iisimpi omatoimimatkailla kuin ottaa paketti ja vältellä muita turisteja.

Vietnamiin siksi, koska:

- maa kiehtoo (aika simppeli syy matkustaa).

- olemme olleet muutamia vuosia sitten kahdesti Thaimaassa, ihastuneet siihen, mutta niin on moni muukin. Vietnamista löytää kuulemma samaa henkeä, mitä Thaimaassa joskus oli.

- siellä on lämmintä ja hyvää ruokaa. Ja elämä on halpaa, kompensoi siis törkyhintaisia lentoja.

Lasten kanssa siksi, koska meillä on lapsia. Tätä ei onneksi tarvitse selitellä sen enempää.

Batman, Superman ja Vietman

Matkakuume on kamala. Lapset hehkuttaa matkaa siinä missä me aikuisetkin. Kuopus on kääntänyt Vietnamin Vietman muotoon, mistä isoveli jaksaa irvailla: "Luuletsä et se on joku supermies? Niin kuin batman, superman ja sit vietman?"

Vietnam pyörii muutenkin mielissä. Mies löysi loistavan blogin, jossa Mui Nessa asuva jenkkitoimittaja kertoo vietnamilaisesta menosta. Mulle tuli paniikki ruokalistojen sammakoista ja koirista, koko Vietnam tuntuu niin kummalliselta.

Tien Dat!

Vihdoinkin! Kaiken säädön ja selkkauksen jälkeen olemme päätymässä majoittumaan MuiNeessa Tien Datiin, joka mun ymmärryksen mukaan pitäisi sijaita ihan ok paikalla ja ainakin TripAdvisorin forumin mukaan olisi ok paikka. Sieltä tuli myös huokein tarjous, 12 yötä neljältä vajaat 600€. Tarjosivat kyytiä kentältä, mutta hinta oli 125 taalaa, joten sen taidan unohtaa. (Pallontallaajissa vinkkasivat, että taksin saa noin 50 eurolla, myös bussit kulkevat tuolla välillä).

HCMC:n majoitus buukataan vasta paikan päältä, samoin Hong Kong jätetään hautumaan. Nyt siis matkasuunnitelmat ja buukkaukset tehty, aamukampaa virittämään.

Vaiheessa

Ollaan vieläkin majapaikan suhteen vaiheessa, suurin osa resorteista on täyteen buukattuja ja osalla hinnat ovat ihan levottomia. Nyt meillä on kaksi tarjousta sisällä, White Sands ja Bon Bien resorteista. Olen ymmärtänyt, että tuo White Sands on siellä MuiNen kalastajakylän ja markkinoiden tuntumassa kaukana ravintoloista ja muista, Bon Bien on taas enemmän ytimessä, mutta hotellina ehkä hieman huonompi. Bon Bieniin tekee suomalaistoimisto matkoja, miehen mielestä miinus, lasten ja mahdollisen leikkiseuran kannalta plussa. Huoh. Tämä käy kokopäivätyöstä, jatkuva resortien selaaminen.. Vaikka ihanaahan tämä on, pari kuukautta ja sitten ollaan Vietnamin auringon alla.

Meilivaihtoa ja metsästystä

Illat menee erikoisissa merkeissä. Me miehen kanssa lähetämme kilpaa meilejä eri resortteihin ja samalla surffaamme arvioita Tripadvisorista, vastaukseksi saamme vähintäänkin kryptisiä englannintyyppisellä kielellä kirjoitettuja meilejä, joista ei juurikaan selviä majoituksen laatu tai tarkka hinta. Me ollaan ongelmallinen tapaus, halutaan majoittua yhteen huoneistoon ja periaatteessa tarvitaan vain yksi lisävuode (kuopus nukkuu kuitenkin meidän välissä), mutta silti laskennallisesti meitä on neljä ja tarvitaan esim. neljälle aamupalat. Tässä kohtaa erilaiset hakukoneet lopettavatkin yhteistyön, ne kun laskevat automaattisesti meidät neljäksi aikuiseksi ja tarjoavat kahta huoneistoa. Siksi meidän on oltava suoraan yhteydessä hotelleihin ja se onkin haaste sinänsä.

Nyt ollaan siis kyselty monelta Mui Nen resortilta tarjouksia, tarkoitus kun on löytää suht hyvätasoinen hotelli (lupasin lapsille viime kesän Baltian matkalla, jolla majoituttiin mm. yhdellä mummon vintillä ), uima-altaat ja ranta ehdottomat vaatimukset. Tähän mennessä tulleista tarjouksista paras on ollut Terracotta resortista (75 taalaa yö), mutta sitä ei olla vielä lyöty lukkoon.

Myös Saigonista yritämme löytää lapsiystävällisen, siistin 2-3 tähden hotellin suht hyvältä paikalta, hintahaarukka 40-80 taalaa yö. Kaupunkia on vaikea hahmottaa ja vinkkejä satelee tosi laidasta laitaan. Metsästys siis jatkukoon!

Matkalle, Nam

Matkakuume on ollut kesästä asti valtava. Epätoivon hetkinä olen miettinyt lähteväni vetämään trolleyta lentokentälle, että voisi edes leikkiä matkustavansa jonnekin. Kamalan kesän jälkeen d-vitamiinin vajauskin on sitä luokkaa, että aurinko on nähtävä, mieluiten pian. Onneksi mies on yhtä hullu kuin minä, asuntolainasta viis, matkailu on aina hyvä sijoitus. Siis alkoi suuri talviloman metsästys.

Niin ihanaa kuin talviloman suunnittelu onkin, voi siitä myös kehittää pienimuotoisen stressin. Kun ei ole suuria kriteerejä paikalla (pitää olla lämmintä), eikä ajalla (joskus hiihtoloman aikoihin), saa vaihtoehdot pään pyörälle. Eikä matkahakukoneistakaan juuri apua ole, niissä kun aina pitää tietää mihin on menossa ja milloin. Onneksi Supersaverin kuukausinäkymästä näkee edes ajankohdan mukaan minnepäin maailmaa olisi hyvä/edullista matkata.

Nyt saatiin pitkän pähkäilyn jälkeen varattua lennot Vietnamiin. Siellä on takuuvarmasti lämmintä (mun kriteeri nro1), hyvää ruokaa (mun kriteeri nro2), eläminen on edullista (kaikkien kriteereissä), sitä ei ole täysin pilattu turismilla (miehen kriteeri nro1) ja siellä voi olla pokemon-juttuja (esikoisen kriteeri nro1). Lennetään helmikuun 11. päivä Helsingistä Bangkokiin, sieltä jatketaan Ho Chi Mihn Cityyn, josta mennään taksilla suoraan rannalle Mui Nen kalastajakylään. Rantsussa ollaan 12 päivää ja sitten siirrytään kaupunkilomalle HCMC:iin (mä puhun kyllä koko ajan Saigonista) ja neljän kaupunkipäivän jälkeen matkataan Hong Kongiin, josta lennetään kotiin Helsinkiin. Aika seikkailu, varsinkin kun mukana on 4v ja 8v pojat.

Lentojen buukkaamisen (otettiin Travelstartista , lennot neljälle n.3400€) jälkeen illat ovatkin kuluneet resortteja surffatessa ja matkakuvioita selvitellessä. Ihanaa paeta tätä sadetta ja harmautta, nyt vielä ajatuksen tasolla, mutta muutaman kuukauden päästä ihan oikeasti.